Härmälänrannan Asukasyhdistyksen lyhyehköä historiaa voi pitää jo menestystarinana. Tässä historiakatsauksessa pyrimme
kertomaan mistä kaikki lähti ja mitä onkaan tapahtunut. Toiminta on muodostunut niin moninaiseksi, että on pakko tyytyä tiivistelmään ja pääkohtiin.

Asukasyhdistys perustetaan

Ensimmäiset ajatukset asukasyhdistyksen perustamisesta virisivät vuoden 2013 toukokuussa, jolloin Jari Mattilan kutsumana järjestettiin Härmälänrannan siivoustalkoot. Saman vuoden syksyllä Skanskan asukkaille Villa Härmälänrannassa järjestämässä työpajassa ajatus nousi selkeästi esiin. Hyvän ehdotuksen pohjalta päätettiin kutsua koolle perustava kokous.

Kokouksen koollekutsujana toimi Jari Mattila. Ninan Keittiölle saapui 12 henkeä, alueen taloyhtiöiden hallituksen jäseniä
ja yksi vuokratalojen isännöitsijä. Nämä allekirjoittivat Härmälänrannan Asukasyhdistyksen perustamiskirjan. Kokouksessa laadittiin yhdistyksen säännöt ja muodostettiin hallitus, johon puheenjohtajan lisäksi tuli 10 jäsentä. Perustajajäsenten määrä oli juuri sopiva, sillä toiminnantarkastajan pestin jälkeen oli kaikille perustajajäsenille saatu tehtävä.

Härmälänrannan Asukasyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 2.1.2014. Hallitus aloitti työskentelynsä 15.1.2014 toiminnan ja talouden suunnittelulla. Tärkein tehtävä oli kutsua koolle ensimmäinen yleinen kokous.

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 4.3.2014. Härmälänrannan asukkaat olivat löytäneet yhdistyksensä, sillä kokoukseen osallistui 43 henkeä, joista 17 oli jo jäseniä ja muutkin osallistujat liittyivät jäseniksi kokouksessa. Näin saatiin toiminta käyntiin vauhdilla.

Yhdistyksen toiminta-alueeksi määriteltiin pohjoisessa Pyhäjärvi, idässä leirintäalue, etelässä Nuolialantie ja lännessä Härmälänoja. Alue ei siis käsitä vain rakentamisella v. 2007 käynnistynyttä rantatalojen seutua eikä 2000-luvun alussa rakennettua Härmälänsaarenkadun vartta vaan myös vanhempaa eteläistä reuna-asutusta.

Toimeen tartuttiin

Heti alusta alkaen tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat, ja ovat edelleen Tampereen kaupunki ja Skanska. Jälkimmäinen on mahdollistanut ja tukenut toimintaamme, mutta on samalla saanut vastavuoroisesti hyötyä yhdistyksestämme. Esim. Skanskan aloittamat koko perheen joulutapahtumat siirtyivät heti ensimmäisenä toimintavuonna yhdistyksen järjestettäväksi.

Tärkeää on ollut suhteiden luonti kaupungin eri tahojen kanssa. Ensimmäisenä keväänä käynnistettiin yhteistyö
Tampereen puistoista vastaavan tuotannon kanssa. Se poiki heti rannan raivausta risukoista. Olemme myös saaneet luvat käyttää alueen aukioita ja puistoja sekä Härmälänsaarta tapahtumiimme. Olemme myös osallistuneet konkreettisestikin kehittämiseen. Vuonna 2015 siivoustalkoiden yhteydessä teki yhdistys kävelytien penkkeineen Tehtaankallionpuistoon. Kaupunki vain toimitti tarveaineet.

Yhdistys on tehnyt lukuisia esityksiä kaupungille aina liikenneasioista uimahalliin. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on kaupungin ympäristötoimi, jonka kanssa on yhteistyössä suunniteltu puistojen ja Härmälänsaaren hoitoa. Yhdistyksemme tavoitteena on ollut jo muutaman vuoden rannan kevyen liikenteen väylän Pereen suuntaan, uimarannan ja rantapuiston rakentamisen vauhdittaminen. Tämä työ jatkuu edelleen aktiivisesti. Sataman alueelta saatiin kaupunki aitaamaan puistoa järjestyksen parantamiseksi. Osaltaan myös yhdistyksen ansioksi voidaan laskea alueen liikennöinnin rauhoittuminen ja sataman turvallisuuden paraneminen, kun satamaan asennettiin puomi.

Jotkut esitykset ovat vaatineet pitkäjänteisyyttä kuten Nuolialantiellä ns. Härmälän koulun vaarallisen risteyksen parantaminen. Hallitus teki asiasta esityksen kaupungille. Lopulta parin vuoden työn jälkeen risteykseen saatiin liikennevalot. Muita pienempiä liikenneturvallisuutta parantavia uudistuksia on saatu toteutettua mm. pysäköintijärjestelyjen, liikennemerkkien ja suojateiden osalta.

Tapahtumia vuoden ympäri

Yhdistyksen toimintaa on olennaisesti helpottanut piipun juurella oleva Verstas, joka on entisen Lentokonetehtaan lämpövoimalasta saneerattu kerhotila. Alkuvuodet sen käytön mahdollisti yhdistykselle Skanska. Vuonna 2018 Verstas siirtyi Tampereen Seurakuntayhtymän omistukseen ja Eteläisen seurakunnan hallintaan. Mittavan remontin myötä Verstas on entistä laadukkaampana edelleen yhdistyksemme käytössä ja mm. alueen asukkaiden vuokrattavissa.

Verstaalla on järjestetty paitsi kokouksia myös erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Jo pitkään siellä on järjestetty merkittävien henkilöiden nojatuolivierailuja. Muitakin kiinnostavia teematapahtumia on järjestetty lapsiakaan unohtamatta.

Alussa mainitut perhejoulut Verstaalla ovat jo vakiintuneet odotettuina tapahtumina. Uudempana yleisönsuosikkina on yhdessä Eteläisen seurakunnan kanssa järjestetty Kauneimmat joululaulut, jonka yleisömäärä koettelee Verstaan rajoja. Yhdistyksen pikkujoulu onkin jo siirtynyt Villa Härmälänrantaan, joka tarjoaa riittävät tilat. Vuoden 2018 uutena joulunajan tapahtumana järjestettiin Sisunaukiolla Joulutori. Nähtäväksi jää löytääkö se paikkansa joulunalustapahtumana.

Suomi 100 -tapahtumana Verstaalla järjestettiin Historiaviikko marraskuun 2017 lopulla. 9-päivänen tapahtuma sisälsi Harmälänrannan historiasta kertovan näyttelyn ja useita yleisöluentoja. Viikko keräsi yli 300 kävijää.

Juhannuksen kokkojuhla on jo jäänyt taakse. Se keräsi aina parisataa kävijää. Sen korvaa uutena Elotulet, joka jatkaa Härmälänrannan Venetsialaisten perinnettä. Muita ulkotapahtumia on ollut jo vuodesta 2015 järjestetty Härmälänsaari Soi. Tämä yhdessä Eteläisen seurakunnan kanssa järjestetty tilaisuus avaa aina toukokuun lopussa kesäkauden.
Elokuun lopulla yhdistys on järjestänyt kesäretken mm. Pyhäjärvellä Viikinsaaren Kesäteatteriin ja Laukon Kartanoon. Bussimatkalla käytiin v. 2018 Keski-Suomessa. Samana vuonna yhdistys tarjosi puistojumpan. Satakunnan
Lennostossakin käytiin bussilastillisen voimin vierailulla.

Keväiset siivoustalkoot ovat edelleenkin yhdistyksen ”lippulaiva”. Niissä toteutuu yhdessä tekeminen parhaimmassa mahdollisessa muodossa. Toukokuisena lauantaina on siivottu yli 10 hehtaarin alue Nuolialantiestä Härmälänsaareen. Väkimäärä on koko ajan lisääntynyt ja 100 osallistujan raja on jo lähellä.

Yhdistyksen tilaisuuksiin on parina viime vuonna osallistuttu n. 1500 hengen molemmin puolin.

Julkaisut ja tiedotus

Asukasyhdistys on toteuttanut kahdesti (2016 ja 2018) esitteen, joka on jaettu koko Härmälänrannan alueelle. Tällä on lisätty paitsi tunnettavuutta, myös saatu mainosmyynnillä tuettua yhdistyksen taloutta.

Alusta asti tiedottaminen on koettu tärkeäksi. Jäsenille tiedotetaan tiiviisti pääosin sähköpostilla. Sen lisäksi
kotisivuillemme, Facebookiin ja Instagramiin on nimetty vastuunalaisetpäivittäjät.

Tieto alueen kehittymisestä ja ongelmistakin kulkee lukuisten kevät- ja syyskokousten vierailijoiden avulla. Näitä ovat olleet
pormestari, useat apulaispormestarit ja muut kaupungin virkamiehet. Liikenneillat ja esim. vierailu Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksessa ovat olleet yhdistyksen informatiivista toimintaa.

Jäsenmäärä nousee - hallitus on aktiivinen

JJäsenmäärä lähti heti perustamisen jälkeen ripeään nousuun. Ensimmäisen vajaan toimintavuoden aikana liittyi hdistykseen n. 100 henkeä. Vuoden 2016 alussa ylittyi 200 raja. Seuraava sataluku ylittyi v. 2018 ja nyt jäsenmäärä on n. 350. Jäseninä on myös jo 19 taloyhtiötä. Näidenkin kanssa yhteydenpito on säännöllistä ja hallinnollista toimintaa tukevaa.

Hallituksen toiminta on aktiivista ja kokouksia on 10-11 vuodessa. Perustajajäsenistä on mukana hallitustoiminnassa vielä n. puolet. Hallituksen jäsenyyden vaihdokset tuovat kuitenkin aina uusia tuulia toimintaan.

Eikä pidä unohtaa:

Aktiiviset jäsenet ovat yhdistyksen voimavara!

(Jorma Moisio)

Valtion Lentokonetehdas vihittiin Härmälässä 80 vuotta sitten.

Valtion Lentokonetehdas vihittiin 25.2.1937. Vihkiäisiin tehtaan pihahallissa osallistui 900 henkeä. Osan vieraista, mm. valtiovallan edustajia toi Helsingistä juhlajuna. Lentonäytöksineen ja Tammerissa pidettyine iltajuhlineen vihkiäiset olivat ajankohtaan nähden varsin mittavat. Merkittävä oli kohdekin. Tuskin kukaan silloin olisi arvannut mitä Lentokonetehdas seuraajineen tuli merkitsemään paikallisesti ja koko Suomelle.

Lentokonetehdas perustettiin väliaikaisena 1920-luvun alussa Suomenlinnaan ja Santahaminaan. Jo siihen aikaan käytettiin konsultteja, tässä tapauksessa brittiläisiä, jotka v. 1924 olivat sitä mieltä, että tehdas pitäisi siirtää Keski-Suomeen. Vuosina 1924-25 tutkittiin eri vaihtoehtoja ja päädyttiin Hattulan Parolaan, tosin Tampereenkin nimi välähti esiin. Vuodet kuluivat jahkatessa ja v. 1928 huomattiin yllättäen, että eihän Parolassa ole asuntoja.

Vuonna 1929 nousi esille Tampereen vaihtoehto Pyhäjärven rannassa. Lentokonetehtaan johtokunta piti aluetta liian pienenä. Nyt heräsivät useat paikkakunnat ympäri Suomen, mm. Messukylä, tarjoamaan alueitaan. Näytti siltä, että Parola kuitenkin voittaa, mutta Tampere oli hereillä ja lobbasi voimakkaasti tarjoten mm. ilmaista maa-aluetta. 15.1.1931 Valtioneuvosto päätti paikaksi Parolan. Jännitysnäytelmä jatkui ja monien vaiheiden jälkeen Valtioneuvosto perui päätöksensä ja valitsi Tampereen 10.12.1931.

Silläkään asia ei ollut sinetöity. Puolustusneuvoston puheenjohtaja marsalkka Mannerheim ei hyväksynyt päätöstä vaan aloitti pitkän taistelun kumotakseen päätöksen, Tampere kun oli liian ”punainen”. Viimeisenä Mannerheim vetosi vielä v. 1934 tuloksetta tasavallan presidenttiin, kun rakennustyöt olivat jo menossa.

Härmälänranta rakentuu vauhdilla nykyaikaiseksi kaupungiksi lentokonetehtaan alueelle. Historia ei kutenkaan katoa alueelta. Siitä pitävät huolen monet alueen ensimmäiset suojellut rakennukset. Härmälänrannan Asukasyhdistys ry haluaa omalta osaltaan vaalia alueen kulttuuriperintöä. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä on hienoa huomata, että Valtion Lentokonetehdas oli osaltaan turvaamassa maamme itsenäisyyttä.


Jorma Moisio kirjoittama artikkeli lentokonetehtaan ja Härmälän lentokentän alkuajoista sekä vaikeista sotavuosista oli luettavissa kokonaisuudessaan keskiviikon 22.2.2017 Pirkkalaisesta.